Vihdoinkin edes hetki aikaa kirjoittaa. Hmmm. Tai ei oikeastaan olisi edes sitä hetkeä, mutta halusin kuitenkin päivittää tämän tällä viikolla ja koska viikko on jo ylipuolenvälin ja aika vaan juoksee karkuun. Graah!

 

Mutta Fullmetal Alchemist!

 

Se on sarja, josta minun mangaharratus lähti käyntiin ja sen vuoksi on ihan etuoikeutettua, että mutustelen sen sarjan ensimmäisenä. Fullmetalhan sai jonkin aikaa sitten päätöksensä ja osa 27 kertoi paljon ja ei mitään meille lukijoille. Minusta oli äärimmäisen viehättävää, että sarja päättyi niinkuin nyt päättyi ja ennen supermies Ed saakin aivan itse, omin kätösin, naulailla lautoja kattoon. Samalla kuitenkin on selvää se, että mitään et voi saada, uhraamatta jotain. Alkemian vaihtokaupan laki soveltuu myös nykyelämäänkin. Mutta Fullmetal on sarja täynnä tunteita ja komiikkaa ja actionia. Kaikkea mitä hyvältä sarjalta voisi odottaa. Siinä on myös sellainen pohjavire, joka saa miettimään elämää uudelta kantilta. Tosin tämä vaatinee tietynlaisen henkisen ajatusmaailman tai sitten hyvän punkkupullon ja erinomaista seuraa.

 

Loppujen lopuksi, menetyksen vuoksi pojat halusivat luoda uutta. Kaikki meni vaan pieleen ja jätti nuoret kantamaan raskasta merkkiään epäonnistumisesta. Kautta sarjan on kuitenkin se toivo ja usko tulevaisuuteen, joten hienoa Al ja Ed. Siitä sitkeydestä saisi ottaa mallia kaikki muutkin. Loppujen lopuksi, poikien rehellisyys poikii heille paljon ystäviä ja kokemuksia. Se vaan on niin hienoa se!

 

Hot, Hotimpi, Hotein

 

Univormufetissin omaavana, koko sarjahan on täynnä upeita juttuja. Sinällään valtion univormut ovat kaikki samanlaisia, lukuunottamatta Führerin pitkää asepukua. Mutta univormuja ei voi olla liikaa. Sarjasta kuitenkin uupuu selkeästi se äärimmäinen hottis. Roysta rakennellaan kokonaisuutena tuhmaa poikaa, mutta hänkin on nuori ja vaikka onkin vähän omapäinen niin ei omaa karismaa. Hughes on oikeastaan ainoa jossa on sitä jotain... Hyvä on. Kaikki on katsojan silmässä, mutta minä kaipaan mieheen särmää. Univormut... Purrr.

 

Listauksessa kuka on hotein, Roy kuitenkin pääsee korkealle. Sarjasta oikeasti puuttuu se tyypillinen pääpahis, joka on komee ja sillai. Mutta ilmankin sitä juoni ja ajatus kantaa eteenpäin, ja meille saatiin aikaiseksi supersuosittu, upea ja puhutteleva sarja. Joskin nainen minussa olisi kaivannut jotain extraa. Ehkä kyllä syynä on sekin, että sarjan selkeä ikähaarukka lukijoissa on aivan selvästi asetettu johonkin tuonne viidentoista ikävuoden hujakoille. Ellei nuoremmillekin.

 

Fullmetal. Se on hieno sarja. LUE SE!

 

Mutta ei siitä pakko ole pitää. Minä pidän ja minä kumarran.